Uskaltaisko vielä ottaa asuntolainaa

Rappukäytävään oli ilmestynyt lappu. Naapurihuoneisto on myynnissä. Kävelin portaat ylös ja sanoin miehelle että toi 55 neliöinen kaksio olis myynnissä, ostetaanko. Mies sanoi että pitää laskea.

Löydettiin Oikotieltä hintoja joilla tästä talosta on kaksioita myyty. Näytti siltä että hinta saattais pyöriä jossain 70000 kieppeillä. Hissitön 1965 rakennettu talo. Kolmas kerros. Hyvä lasitettu parveke. Hyvä sijainti keskustan puistossa. Julkisivuremontti tehtynä, putkiremontti tekemättä.

Monella tapaa hirveän houkuttelevaa. Talo on hyvä ja erittäin rauhallinen. Nykyinen asunto on meille kahdelle aivan liian iso vuokra-asunto, johon on vaan jämähdetty lasten lähtemisen jälkeen, kun on niin hyvä talo ja loistava sijainti ja älyttömän hyvä vuokraisäntä ja se muutaminenkin on niin raisttavaa.

Mies laski nopeasti että tietenkin kannattaisi ostaa jos pelkkää rahaa ajattelee. 12 vuoden laina-ajalla se tulisi korkoineen kaikkineen halvemmaksi kuin vuokran maksaminen tästä, mutta yhtiövastiketta ei tietenkään näissä laskuissa ollut, eli ei me nyt ihan tarkkaa kuukausihintaa selville saatu.

Muttia on silti matkassa monta. 

- Ollaan vanhenevia ihmisiä. Toinen on 66 -vuotias ja toinen 53. Nuoremmalla on jaloissa vaikea nivelrikko eikä ne siitä enää miksikään parane. Eli hissitön talo ja kolmas kerros, kannattaako oikeasti.

- Ollaan entisiä velkaongelmaisia joista toisella on edelleen velkoja ja toisella muutaman tonnin puskuri.. Koko summa pitäisi ottaa velkaa yhden ikääntyvän nimiin. Pystyisinkö yksin maksamaan velan jos puoliso kuolisi tai menettäisi työkykynsä.

- Vanha talo ja tekemätön putkiremontti. Eli lähivuosina tulossa helposti 20000 lisävelkaa putkiremotin takia.

Toi putkiremontti on mielestäni se ratkaisevin asia. 70 000 euron lainasta ehkä vielä selviäisin, mutta 90 000 on liikaa. Eläkeikä ehtii tulla ennen kuin olen selvinnyt velasta. Ei kannata.

Ja sitten vielä se yksi asia. Kuka vannoi ettei enää ikinä velkaa. Kenen mielestä omistamien oli älytön taakka ja vuokralaisuus vapautta.

Taidan laittaa viestiä nykyiselle vuokra-isännälle ja kysyä kiinnostaisko niitä sijoittaa tohon naapuriasuntoon. Saisivat meistä siihen hyvät vuokralaiset. :)







 

Miten pitkään tavara tuottaa iloa.

Puolitoista vuotta sitten kävelin kellokauppaan ja ostin ranekellon. En mitään järisyttävän kallista tietenkään, mutta sellaisen ettei se ihan harkitsematta mennyt. Oli kellokaupan alennusmyynti joulun alla ja taisin maksaa siitä Leijonasta suunnilleen satasen. Kello oli just sellanen mistä olin haaveillut. Arkinen, valkotauluinen, viisarimallinen, titaaniranteinen ja kohtuullisen kokoinen miesten kello. Naisten kellot on liian koruja, mutta se on toinen juttu se. :)

No ostin siis mieleisen kellon vaikka se oli mun budjettiini kallis, koska ajattelin että ei sitten tarvitse heti uutta ostaa, eikä tavallaan olisi tarvinnutkaan, mutta vuosi kellon ostosta alkoi tehdä mieli uutta kelloa, koska olin kyllästynyt kellooni. Alle vuodessa tuo kiva ja kaunis esine oli muuttunut arkiseksi ja lakannut tuottamasta iloa.

En tietenkään rynnänyt kellokauppaan, vaan sattui niin että kirppiksellä tuli vastaan parilla kympillä kello jonka hinta kaupassa oli noin 60e ja joka selvästikin oli lakannut tuottamasta iloa edelliselle omistajalle. Koska tykkäsin siitä niin ostin pois. Siis todellakin, ostin turhan tavaran, koska edellinen ehjä ja hyvä oli muuttunut tylsäksi. Nyt mulla on kaksi arkikelloa, jotka molemmat on ok ja käytän niitä fiiliksen mukaan, mutta todellisuudessa toinen niistä on turha.

Tänään törmäsin blogilistan etusivulla lifestyleblogiin http://juliatoivola.com/jalleen-yhden-laukun-tarina/ jossa nainen esittelee ainutlaatuista, arvokasta elämäänsä, matkojaan, ruokiaan, vaatteitaan ja laukkujaan. Olalla keikkui uusi ja suloinen Luis Vuitton. Juuri sellainen mitä hän oli jo pitempään halunnut.

Laitoin blogin seurantaan, koska kiinnostaa seurata ehkä pikkuisen omastani poikkeavaa elämää. Voi olla että blogi tippuu listalta ihan kohta, koska pinnallisuus ei ole koskaan ollut kovin kiinnostavaa, mutta ei nyt ihan heti tutkimatta tuomita.

Tämän pitemmän puoleisen aasinsillan jälkeen voinkin palata Luis Vuittonin herättämään kysymykseen. Miten pitkään tavara tuottaa iloa. Siis juuri se minkä olet halunnut. Juuri se josta olet ehkä jo pitempään unelmoinut. Montako päivää, viikkoa kuukautta tai vuotta kestää että se ihana ruskea pikkulaukku muuttuu tylsäksi ja arkiseksi. Vai käykö niin vain halvemmissa tavaroissa. Säilyykö kellon tunneavo jos kello on maksanut tonnin eikä satasen. Vai pitäisikö sittenkin hankkia kymppitonnin kello jotta rakastaisin sitä pitempään kuin vuoden. :)

Huhtikuu

Huhtikuun menot tässä. Kaikki muu näyttää suunnilleen samalta kuin aiemmpinakin kuukausina. Kahviloihin ja ravintoloihin näkyy menneen yhteensä 100e. Kuulostaa paljolta, olen löystynyt tän suhteen. Oikeestaan tuntuu kivalta että olen löystynyt. Näistä jos luopuisin niin aika ankara itselle olisin.

Tässä kuussa oli normaalia parempi palkka ja sivuhommatkin tuotti enemmän kuin yleensä. Menoja on kuitenkin jatkuvasti enemmän kuin mitä olen tavoitteeksi asettanut. Tavoitehan olisi tulla toimeen kuvitellulla eläkkeellä ja siihen todella pitkä matka.

Elintasoinflaatio selkeesti jyrää. En juurikaan ostele turhia tavaroita. Uusia tulee lähinnä rikki menneiden tilalle, mutta mutta. Vespan hankkiminen on lisäänyt kulujani. Tässä kuussa 388,80e vespailuun. Summa sisältää Kypärän 170e, ajovaatteet(kirppikseltä nahkahousut ja nahkatakki yhteensä 25e), akkulaturi 70e, suojapeite 13e ja autokoulun ajotunnit 110e. Kesäkuussa tulee vielä yksi vakuutusmaksu, koska ajeleminen ilman kaskovakuutusta alkoi ahdistaa ja vaikka kuinka tiedän että vakuutusyhtiöt on laillistettua rikollisuutta niin nöyrästi menin yhtiööni netin kautta ja laajensin vakuutuksen normaalista kaskoksi. Vespailuun on mennyt vuoden alusta yksi kokonainen kuukausipalkka eli 1788,70e. Onneksi on ollut mahdollisuus sivutöihin. Muuten tää yhtälö ei oikein pelaisi.

Eilen otin Vespan käyttöön. Ensimmäiset 30km on ajeltu ja kivasti sillä liikahtaa paikasta toiseen. Kaupunkiin en sillä vielä uskalla tulla. Ajelen alkuun tuolla syrjäkylillä ja opettelen joku hiljainen sunnuntaiaamu kaupungin kaistoja.

Tulot 2830,37
Menot 1798,32
Säästö 1032,05

Säästöt menee muutamaan rahastoon ja säästötilille. Suurin osa säästötilille. 

 Asuminen

418,50 €

 Vespa ja vespan kulut.

388,80 €

 Ruokakauppa

220,64 €

 Liikenne

181,00 €

 Kodin tavarat ja koneet.

84,00 €

 Lahja/hyväntekeväisyys

78,50 €

 Terveys

64,35 €

 Eväät töihin ja kerholle

59,73 €

 Harrastukset

59,00 €

 Puhelin ja internet

53,55 €

 Kahvila

49,60 €

 Ravintola

49,30 €

 Muut

22,00 €

 Isoässä

20,00 €

 Vaatteet ja tarvikkeet

13,50 €

 Karkit ja herkut

13,35 €

 7 perinne

11,80 €

 Pikkuässä

10,00 €

 Pesuaineet, taloustavarat

0,70 

Osaiskohan joku neuvoa tän bloggerin kanssa

En osaa tehdä blogiini sellasta sivupalkkia jossa näkyis kaikki blogit joita seuraan. Nyt ärsyttää kun seuraan blogeja blogit.fi palvelun kautta, mutta on paljon blogeja jotka ei ole siinä palvelussa ja mun pitäis erikseen muistaa kaikki kiinnostavat blogit muualta. Jos olis se palkki tossa sivuss niin kuin joillakin muilla näkyy olevan, se helpottais elämää, mut en tiedä miten sen siihen saisi. Että osaisko joku neuvoa. :)

Autokoulusta soitettiin tänään. Pääsen harjoittelemaan skotterilla ajamista ensi viikon keskiviikkona yhelle isolle parkkipaikalle. Siistiä ja jännittävää. 

Vuositavoitteen eteneminen.

Joulukuun 27 päivä asetin tavoitteet tälle vuodelle. Rahaa oli tuolloin pankissa, käteisenä ja rahastoissa yhteensä 7700e. Asetin tavoitteeksi säästää vuoden aikana 6000 euroa. Vuotta on nyt kulunut 3,5 kuukautta ja varallisuus on noussut 1227e ja on nyt 8927e.

Jos olisin pysynyt tavoitteessa saldon olisi pitänyt olla 9200, eli olen 300e jäljessä. Aika vähän suhteessa siihen miten hirveesti olen tehnyt hankintoja ja maksanut harrastusmaksuja.

Tavoitteesta on jäljellä 4773e. Jaoin summan kahdeksalla jäljellä olevalla kuukaudella ja mun pitäis säästää 597e/kk. Aika paljon, mutta ei mahdotonta. Isoja hankintoja ei kestä tulla kovin montaa.

Ei mua kyllä mitenkään ahista jos en saa sitä kuutta tonnia kasaan. Ensi vuonna vois yrittää pyrkiä johonkin 8Ke:n vuosisäästöön, mut vaikka nyt ei jäis yhtään säästöön loppu vuonna, elämä on ihan hyvin. Ei mulla ole omia säästöjä ollu koko mun elämässä näin paljoa kuin nyt on. Just tänään on jemmassa viiden kuukauden nettopalkka, tilanne on todella hyvä. 

Maaliskuu

Maaliskuun kulutus oli jälleen enemmän kuin päätoimen palkka. Sain paikattua tilannetta pienillä sivuhommilla ja säästöön jäi jotain. Näihin alkuvuoden kuukausiin tuppaa kerääntymään koko vuoden harrastuskulut, joten tavallaan tilanne näyttää pahemmalta kuin on. Nyt ei pitäisi tulla enää harrastukseen liittyviä menoja ainakaan ennen heinäkuuta.

Vespan kuluja toki tulee huhtikuulle, kypärä on vielä ostamatta ja vakuutuksistakin tulee varmaan maksettavaa. Isomman tyttären autokoulun olen myös luvannut maksaa, koska nuorempi sai muutama vuosi sitten vähän isomman lahjan ja tasaan sen nyt tälle toiselle kun se on taloudellisesti mahdollista.

Eli ei tää nyt ainakaan tässä kuussa vielä helpotu. Näyttäis siltä että että en pääse tänä vuonna niihin säästötavoitteisiin mitä alkuvuodesta asetin. Rahastoihin menee kuitenkin joka kuukausi jotain.

Vespaa en ole vielä ottanut käyttöön. Olen luvannut itelleni että ajan ensin muutaman ajotunnin ennen liikenteeseen lähtemistä. Autokoulu odotta harjoittelukentän sulamista ja lupasi soitella mule kun on sen aika. Vielä ei ole puhelua tullut. Ajotunneista tulee tietty ihan kiva lasku niistäkin :)

Kulutus olisi ihan siedettävää ilman noita harrastuskuluja. En mä enää kovi montaa vuotta harrasta tätä harrastusta, niin teen nyt nämä viimeiset kesät just sen verran kun pystyn ja huvittaa. 

 Harrastukset

795,36 €

 Asuminen

485,75 €

 Ruokakauppa

163,80 €

 Isoässä

146,34 €

 Muut

122,75 €

 Vespa ja vespan kulut.

87,00 €

 Liikenne

76,80 €

 Puhelin ja internet

60,20 €

 Ravintola

54,45 €

 Pesuaineet, taloustavarat

53,40 €

 Lahja/hyväntekeväisyys

49,00 €

 Eväät töihin ja kerholle

47,05 €

 Kahvila

41,00 €

 Käsityö- ja taideharrastukset

27,50 €

 Vaatteet ja tarvikkeet

26,00 €

 Kodin tavarat ja koneet.

10,00 €

 Terveys

8,25 €

 Huvittelu

4,00 €

 7 perinne

2,00 €

Verolappu tuli

Mulla on ollut sellainen verotustaktiikka, että olen syksyllä selvittänyt verotukseni tilanteen ja yleensä pienentänyt veroprosenttia, niin että olen saanut pikkuisen isompaa palkkaa marras- joulukuussa. Vuorotteluvapaalla tämä unohtui kokonaan ja siksi sain viime syksynä valtavan veronpalautuksen, mutta muuten palautukseni ovat liikkuneet haarukassa kympeistä pariin sataseen.

Pari päivää sitten tuli uusi verolapu. Yrittäjän puolisona mulle on yleensä tullut tieto palautuksistani vasta syksyllä, koska ne on ensin halunneet selvittää puolisoni yrityksen verotuksen, vaikkei sen pitäisi mitään mun verotukseen vaikuttaakaan, mutta näin ne nyt on vaan tehneet. Siksi olikin yllätys kun esitäytetyssä veroilmoituksessa luki jo nyt mätkyjeni määrä.

Mulla ei mitään vähennyksiä tule, kun ei ole kummoinen työmatka eikä muutakaan vähennettävää. Siksi ei ole esitäytettyyn ilmoitukseen mitään korjattavaa ja se saa olla mikä on.

Viime syksynä tehty prosentin tarkistus on näköjään osunut ihan nappiin. Jäännösvero on viisi euroa, eikä alle kympin jäännösveroja tarvitse maksaa.

Mä myönnän että veronpalautus on kiva ja ymmärrän hyvin tyyppejä jotka säätää prosentin ylös jotta ei takuulla tule mätkyjä ja saa mahdollisimman isot palautukset. Veronpalautukset on suloinen itsepetos, mutta mitäpä siitä. Parempi säästää verottajan kautta kuin ei ollenkaan. Veronpalautuksilla vaan tuppaa olemaan sellanen taipumus, että se joutuu usein elintsoinflaation kohteeksi ja ikäänkuin ylimääräisenä rahana samantien tuhlataan. Näin mullakin kävi että ostin tammikuussa Vespan, jota en ehkä olisi tehnyt ellei olisi tullut se iso palautus.

Kun pidän veroprosentin todellisuuden mukaisena ja säästän puskuriin ja rahastoihin, minulla on "veronpalautukseni" käytettävissä jos tarvitsee , mutta todennäköisyys sen holtittomaan tuhlaamiseen on pienempi, koska raha ei tunnu ylimääräiseltä. Näin uskon. :)