sunnuntai 20. joulukuuta 2020

Sijoituskirja

Eilisellä kirppiskierroksella vastaan tuli Vesa Puttosen Sijoituskirja vuodelta 2001. Mietin hetken kannattaako ostaa 20 vuotta vanhaa sijoituskirjaa, ajat on muuttuneet, kokemuksia tullut lisää. Voinko oppia kirjasta jotain mikä ei pidä enää paikkansa. Etusivulla oli Vesa Puttosen nimmari, otin riskin ja ostin kirjan. Maksoin siitä yhden euron. 

Kotona googlasin kirjan ja huomasin, että sen jälleenmyyntiarvo divareissa on yllättävän kova. Kirjaa löytyi Antikvaarista 10-15e hintaisena ja kympin kirja oli kuntoluokaltaan vain K2 eli tyydyttävä. Oma yksilöni oli pokkariksi sen verran rapsakassa kunnossa, että sitä tuskin on luettu lainkaan. Syötin sijoitukseni arvonousun netin prosenttilaskuriin ja mikäli saisin kirjan myytyä korkeimpaan 15e hintaan sijoitukseni olisi noussut 1400%. 

Koska kirja ei enää oikeasti ole uusi, vaan olen käännellyt sen sivuja ja lukenutkin hetken, voin laittaa sen jossain vaiheessa uudestaan myyntiin, sanotaan nyt vaikka sellasella summalla kuin kympillä. Kymmenen euron kauppahinnalla päästään 900% arvonnousuun joka riittää kyllä mulle. 

Vitsailu sikseen. 20 vuotta on pitkä aika ja kyllä kirjasta näkee, että se on vanha, tekniikka on kehittynyt, mutta ihmisen käyttäytyminen sijoittajana tuskin on muuttunut lainkaan. En tietenkään aloittanut kirjaa alusta. Selailin ensimmäiseksi mielenkiitoisimmat osiot kirjan loppuluolelta eli sijoittajan käyttäytyminen ja miten suojautua kurssilaskuilta. Löysin itseni. Voisin helposti olla juuri sitä tyyppiä, joka myy nousussa, ostaa laskussa ja takertuu tappioihin, koska ei halua myydä miinuksella. 

Jos kirjasta opitun mallin mukaan mentäisiin, vuosi sitten ostetut Nokiat pitäisi myydä, koska ne on yli 10% miinuksella. Koska kaikki muut sijoitukset on kivasti plussalla eikä mulla ole mitään tarvetta niille 675e:lle jotka on kiinni Nokiassa annan 85euron tappioiden olla ja odottelen edelleen kurssinousua. Jos ne on vielä vuoden päästä tappiolla siirrän rahat johonkin tuottavampaan kohteeseen. 

Olen aloittanut rahastosäästämisen 4.12 2018 eli tämän vuosia kestäneen pörssikuplan sisällä. Rahastoiden ja osakkeiden arvo on nyt 8894e ja pankkitilillä on suurinpiirtein saman verran. Kevään koronaromahdus pikkuisen säikäytti kun vähistä säästöistä suli hetkessä 30%, mutta toisaalta myös kurssien nopea nousu ärsytti. Olisi ollut kiva ostaa edes hetken halvempia osuuksia, kun koko sijoittamiseni on ajoittunut tähän kalliiseen aikaan. Siksi pankkitilin nollakoroilla on niin paljon rahaa, koska varaudun väistämättä tulossa olevaan romahdukseen. Kevään romahduksesta en tietenkään uskaltanut ostaa mitään, koska lomautuksia oli tiedossa ja kuvittelin vielä huhtikuussa, että lähden ulkomaille elokuussa. Rahaa on siis paljon poissa sijoituksista ja näin saa myös olla. Tämä ei tule pysymään tämmöisenä ikuisesti ja siksi on hyvä olla tilillä rahaa, kun sijoitukset alkaa sulaa. Voi sitten käyttää ne joko elämiseen tai uusiin sijoituksiin, kumman nyt siinä hetekessä katsookin tärkeämmäksi.

Lisäsin kuukausisäästöohjelmaan pari vastuullista rahastoa. Toinen sijoittaa maailmaan ja toinen Japaniin. Niihin alan säästää joulukuun lopussa ja samalla Norjan indeksirahastoon laittamani summa pienenee. Norja oli miinuksella pitkään joten sitä en heinäkuussa myynyt. Nyt se on noussut jo reippaasti plussalle ja siellä on nyt eniten rahaa joten annn sen nyt nousta hitaammin keskityn pinempien rahastojen kasvattamiseen. 

Että en nyt siten tiedä opinko koskaan noita sijoituskirjan oppeja soveltamaan, mutta jatkan lukemista vielä hetken ennen kuin kotiutan sen 900% voiton :) 










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Nollasin Pennon

 U usi vuosi ja toive vuodesta jolloin kulutetaan vain vähän innosti ottamaan Pennon uudestaan käyttöön. Toivon pääseväni uudestaan rytmiin,...