torstai 19. syyskuuta 2019

Rahat turvaan itseltäni.

Kun käytännössä koko elämänsä on elänyt ilman säästöissä olevaa rahaa, niin tavallaan on ihan mukava, että puskurissa on rahaa melkein kahdeksan tonnia. 

Tavallaan joo, sillä entiselle elämäntapaköyhälle tulee jatkuvasti impulsseja asioista joihin kerrankin olisi varaa ja jotka olisi melkein pakko hankkia ja joitakin sitten hankitaankin kuten uusia harrastusvälineitä ja joitakin melkein, kuten eilisaamun heräte, toinen Vespa, jonka puoliso illalla sai lempeästi pois päästäni. Tälle aamulle oli jo sovittu puhelu jossa kaupat tehdään. Laitoin yötä vasten sähköpostia, että ei tehdä kauppoja. On nimittäin oikeasti tärkeitä asioita joihin pitäisi laittaa rahaa, kuten uudet patjat, noiden ikivanhojen lonkan kohdalta lommolle nukuttujen tilalle.

Rahastoissa olevat neljä tonnia eivät tunnu omilta rahoilta samalla tavalla kuin puskuri, joka on helposti käytettävissä milloin vain. Rahastoihin pitäisi laittaa enemmän rahaa turvaan itseltäni.

Voisin toki siirtää rahaa puskurista rahastoihin, mutta en haluaisi ostaa rahastoja silloin kun kurssit on ylhäällä. Elokuussa tein muutaman ylimääräisen rahasto-oston Nordnetissä, enemmänkin olisi voinut laittaa. Odottelen joulukuuta ja ostelen sitten rahastoja enemmän jos kurssit notkahtaa samaan malliin kuin viime joulukuussa.

Kukaan ei ole vielä tänä syksynä alkanut odottaa maailmanloppua. Viime syksynä aika moni tuntui olevan varma päivänä minä hyvänsä koittavista karhumarkkinoista. Nyt niistä ei ole puhunut kukaan.  Nekin blogistit jotka realisoivat vuosi sitten omistuksiaan käteiseksi, ovat alkaneet ostella osakkeita reippaalla vauhdilla takaisin.

Viime joulukuussa kurssit olivat mukavan alhaalla ja minua harmitti koko alukutalven etten ostanut silloin rahastoja enempää kuin normaali kuukausisijoitukset. Mieleen jäi silloin vauras nainen -ryhmässä esiin tullut lausahdus "tämmöstähän se on aina joulukuussa" No minä aloin sitten odotella uutta joulukuuta. Että jos sattuis silleen että joulukuussa sijoitukset on miinuksella, niin pienennän puskuria parilla tonnilla ja ostelen rahastoja, koska ei sitä isoa romahdusta näytä koskaan tulevan :)

Toista Vespaa ei nyt sitten tule. Ei ainakaan talvea vasten. Harmittaa aika paljon, koska tää olis ollu kaunis ja halpa ja hyvä just siihen tarpeeseen mihin sitä ajattelin, eli aikuiselle tyttärelle, jonka kanssa olisi ollut kiva tehdä moporetkiä, koska me kumpikin tarvitaan yhteistä aikaa. No katotaan jos keväällä löytyis jotain mitä ei tarvii talven yli säilytellä. Oma mopopaja olis hemmetin kiva. 



4 kommenttia:

  1. Mä olen sitä mieltä, että säästämisellä ja sijoittamisella olisi hyvä olla mahdollisimman konkreettinen ja selkeä tavoite. Silloin on helpompi miettiä, että ostanko tämän asian A vai pitäydynkö säästösuunnitelmassani, jotta pääseen asettamaani maaliin. Itse haaveilen epämääräisesti palkkatyöstä vapautumisesta tai työviikon lyhentämisestä. Olisi hyvä itsekin näitä haaveitani terävöittää vielä ja sitoa niitä jotenkin aikaan.

    Ostamisessa ei ole mitään pahaa toisaalta, kunhan sen tekee mahdollisimman tietoisesti ja kokonaiskuva mielessä. Välillä lasken myös vaihtoehtoiskustannuksia, vaikka se on kyllä vähän vaarallista. Jokainen hankinta tuntuu hyvin kalliilta, kun laskee, miten paljon vaihtoehtoisia sijoitustuottoja menettää.

    Mä erosin Vauras nainen -yhteisöstä. Siellä on paljon tosi hyvää asiaa, mutta harmitti kun ihmiset alkaa vääntämään epäolennaisuuksista kipakkaan sävyyn. Huomasin tulevani usein vähän ärtyneeksi niitä lukiessa. Meni jotenkin maku siitä hommasta. Näissä blogeissa on paljon mukavampi ilmapiiri. :)

    VastaaPoista
  2. Ihan hyvö kuitenkin varmaan pitää välimietintätauko ennen toisen vespan ostoa. Mullaki on vähä sama, että nordnetissä olevat rahat ei tunnu sillee "omilta". Poissa silmistä, poissa mielestä. :)

    VastaaPoista
  3. Joo, noin isossa "akkalaumassa" menee herkästi kielteiseksi ja negatiivinen energia tarttuu. Mä roikun siellä vielä koska koen että siitä on vielä enemmän hyötyä kuin haittaa.

    Se Vespa olis ollu monella lailla hyvä. Se oli kaunis tumman sininen. Se oli tarpeeksi paljon ajettu. Sillä oli kaaduttu ja kyljessä oli isot naarmut ja hinta oli siksi tosi alhainen ja myyjä oli valmis vielä reilusti tinkimään pyynnöstään.

    Miinuksena olis ollu että se olis pitänyt maalauttaa ettei se lähde ruostumaan ja se olis varmasti maksanu satasia. Ja sitten se olis pitänyt talvisäilyttää joka olis maksanu jonkun 120e ja sitten kaikki huollot ja renkaat ja vakuutukset. Ei ole mopon pitäminen ilmaista, ei ole :) Mutta kun se kaverin kanssa ajaminen on niin paljon kivempaa kuin yksin ja tyttö joka olis hyvä kaveri on paljon köyhempi kuin minä. :)

    Mutta samaa mieltä. Sitä asiaa voi miettiä vaikka toukokuulle saakka ja katsoa mitä silloin on tarjolla ja missä ja mihin hintaan.

    VastaaPoista
  4. Jossulle vielä sen verran, että pitäisi todella tehdä tarkemmat säästökohteet. Voisi ihan hyvin olla useampi tili eri asioihin. Olis selkeempää. Samalla hankinnat muuttuis harkitummiksi. Rahastoille on selkeä tarkoitus. Kerään sinne rahaa eläkeikää varten. Säästöaika vielä tollaset 12 vuotta vähintään ja tavoitteena päästä silleen eläkkeelle että säästössä olis enemmän kuin 50000e. Että olis pikkasen turvaa kun eläke tulee jäämään pieneksi.

    VastaaPoista

Nousukausisijoittajan ensimmäinen laskukausi

No niin, aloittelevan rahastosijoittajan ensimmäinen kunnon kurssilasku on alkanut. Joulukuussa 2018 rahastot toki olivat hetken miinuksella...