torstai 27. syyskuuta 2018

One day at a time


Tykkään juoda aamuteeni tästä New Yorkilaisesta AA -ryhmästä ostetusta mukista. Muki muistuttaa minua siitä, että kaikki hyvä elämässäni, niin henkinen, fyysinen kuin taloudellinenkin hyvinvointini, pohjaa päihteettömään elämään. Raitis päivä on hyvä päivä. 

One day at a time. 




keskiviikko 26. syyskuuta 2018

Eläkeikään varautuminen.

Mulla ei todellakaan ole ajatusta olla mitenkään taloudellisesti riippumaton eläkeläinen, enkä mitä todennäköisimmin ala sitä varten osakesäästäjäksi. Eläkeikään on kuitenkin hyvä varautua ja oikeastaan koko tämän säästöidean takana siintää lähestyvä eläkeikä.

Kävin kattomassa työeläkeotteeni https://www.tyoelake.fi/tyoelakeote/ ja laskin sen avulla arvion eläkkeestäni eläkelaskurilla https://www.tyoelake.fi/elakelaskurit/.  Alin arvioitu eläkkeeni olisi laskurin mukaan 1367e eli noin 330 euroa alempi kuin viimeisin palkkani. Jos haluaisin jäädä eläkkeelle vasta 67 vuotiaana eläkkeeni olisi noin 180 euroa isompi eli 1545e kuukaudessa. 


Jos siis haluaisin jäädä eläkkeelle tossa alemmassa eläkeiässä ja nauttia ykemmän eläkeiän ansioita seuraavat 20 vuotta minulla pitäisi olla säästössä näin karkeasti päässä laskien 43000 euroa. Jos säästöaikaa on 13 vuotta kuten minulla olisi, voidaan tosta laskea että nolla korolla mun pitää säästää tollanen 276e/kk.

Eläkepäiviin ajattelin valmistautua lähinnä niin että opettelen elämään pienemmillä kuluilla kuin mitä oletettu eläkkeeni on. Ei tule sitten tulojen pieneneminen yllätyksenä.

Eli jos vaikka tavoittelis selasta tilannetta että leikkisi olevansa elkkeellä jo nyt ja pyrkisi siihen, että kaikkeen kulutukseen harrastukset mukaan lukien riittää toi alempi eläke jo nyt niin silloin saisi säästöön vähintään 330e/kuukausi. Eläkeläisenä osaisi sitten helposti ellellä tolla pienemmällä summalla kun olisi siihen tottunut ja harrastamiseen ja matkailuun olisi olemassa se valmiiksi säästetty lisäeläke. Himputti, tämähän on nerokas suunnitelma. 


Alin eläkeikä 65 vuotta ja 3kk. Eläkearvio/kk 1367e/kk

Tavoite-eläkeikä 67 vuotta ja 1kk Eläkearvio/kk 1545e/kk

Edit. Laskinpa taas idioottimaisesti koko homman. Unohdin ihan vaan sellasen pienen seikan kuin verot. Eli korjauksena tohon ensimmäiseen kappaleeseen että alin eläke on verojen jälkeen n.600e pienempi kuin nykyinen palkkani. Tämä tarkoittaa vain sitä että pitää opetella elämään alle 1150e:llä/kk. Noin keskimäärin ja suunnilleen. Eli sanotaan tämä nyt tavoitteeksi ääneen. Tästä eteenpäin pyrin siihen että kulutus on alle 1100e/kk

tiistai 25. syyskuuta 2018

Ensimmäiset 12 päivää

Aiemmin mainitsemani Penno (https://penno.fi/home) toimii mulla kyllä kirjanpitovälineenä loistavasti. Eka kertaa elämässä olen jaksanut pitää kirjaa kaikista menoistani pitempään kuin kolme päivää. Menojen kirjaaminen Pennoon on helppoa ja jollain tavalla myös palkitsevaa. En millään malttais odotta että kuukausi tulee täyteen ja näen kokonaisen kuukauden grafiikat. Puhumattakaan siitä että näkisi kokonaisen vuoden grafiikat ja sen muutoksen mitä tämmönen säästämisen ajatteleminen on saanut aikaan, jos on saanut. 

Säästäminen ei ole alkanut ihan niin tehokkaasti kuin toivoin. Muutamia isompia hankintoja on ollut pakko tehdä. Ensimmäinen oli sähköhammasharja 49.90 kesälomalla kadonneen tilale ja toinen oli pyörän pumppu 35.00. Molemmat on mulle tarpeellisia asioita. Jouduin ostamaan nämä tavarat uusina, vaikka yleensä pyrin ostamaan kaiken käytettynä. Nyt vaan ei käytettyjä löytynyt tarpeeksi pienellä vaivalla. Pumppu on kallis siksi, että halusin mallin jota voi pumpata seisaallaan ja josta näkee rengaspaineen. Hammasharjasta en ihan halvinta mallia halunnut, enkä kalleinta. 

Yksittäisiä maksutapahtumia on 35kpl ja päiväkulutus tähän mennessä niinkin hurja kuin 27e/päivä eikä siihen lasketa asumisen kuluja. Noi isommat ostokset toki nostaa sitä päiväkulutusta melkein kympillä/päivä että sikäli ei pitäis olla hirveän pahoillaan. Joitakin tavaroita vaan pitää toisinaan hankkia. Reppu olis vielä pakko ostaa ihan lähipäivinä, koska vanhasa on reikä josta mahtuu lomapkko, mutta reppua en osta uutena. Niitä luulisi olevan kirppikset ja torit väärällään.



perjantai 21. syyskuuta 2018

Koit syö ja ruoste raiskaa

Joku neropatti varasti eilen kaksi viikkoa vanhasta fillaristani kädensijat ja matkamittarin. Luojan kiitos ostin kaarilukon pyörän turvaksi, niin saivat tehtyä vain pienempää kiusaa. Harmittaa silti. Pyörä oli illalla työpaikan parkissa. Paikka on sen verran syrjäinen että siinä on helppo puuhastella.

Uutta matkamittaria en ehkä hanki. Se oli kiva lelu ja ehdin ennen sen pöllimistä katsoa että olin ajanut 181km tasan kahdessa viikossa. Tallennan pitemmät matkat puhelimen sport trackeriin. On ihan mukava tietää edes suunnilleen paljonko kilometrejä tulee/kausi. Toukokuun alusta niitä on tullut nyt joku 1100km.

Ostin vanhaan pyörää Lidlistä halvat kahvat, mutten ehtinyt vaihtaa niitä ennen pyörän vaihtoa. Mulla on nyt sitten onneksi edes jonkinlaiset kahvat laittaa tohon. Vaihdan myöhemmin paremmat jos tarvii.

Mut eipä mitään. Pöllijällä oli varmaan kova tarve kahvoille ja mittarille. Kiva kun pystyin auttamaan hädässä. 

torstai 20. syyskuuta 2018

Ei onnistu Nordnettiin littyminen minulta.

Ajattelin sitten liittyä tuohon niin trendikkääseen Nordnettiin ja aloittaa "veikkausrahojeni" säästämisen sellaseen superrahastoon joista kaikissa sijoitusblogeissa vouhotetaan, vaan maailmankaikkeus vissiin suojelee minua tyhmyyksiltä. Nordnet ei toimi yhteistyössä pankkini OmaSp:n kanssa.

Tunnistautuminen onnistui vielä pankkini tunnuksilla, mutta kun olisi pitänyt perustaa salkku jonne rahaa voi siirtää niin eipä löytynyt enää sen kummemmin pankkipainiketta kuin viitenumeroakaan OmaSp pankille. Eli näyttäis siltä että saavat pitää tunkkinsa ja minä jatkan rahastosäästämistä oman pankkini rahaston kautta. Varmasti just hyvä näin.

keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Hynää myös hyvään.

Erosin pari vuotta sitten kirkosta. En nyt jaksa availla tätä kokonaan, kun ei se taida itellekään täysin selvää olla että miksi ja miksi juuri silloin. Rahan säästöstä ei kuitenkaan ollut kysymys. Enemmänkin kyse oli protestista yhden uskonnon valta-asemaa vastaan. Minun keski-ikäistä anarkiaani. Pieni mielipide, jonka toeteutin useammankin impulssin aikaansaamana. Se siitä. On täysin mahdollista että liityn kirkkoon takaisin. Teen sen heti kun kirkko ja valtio eroavat toisistaan. :)

Yksi syistä toki liittyi myös kirkollisveroon. Laskin että olin maksanut 30 vuotta säännöllistä avustusta yhdelle hyväntekeväisyysjärjestölle ja jatkossa halusin itse päättää mihin kohteisiin minun 300e/vuosimaksuni menee.

Päätin jakaa osuuteni palasiksi niin että lahjoitin kerran kuukaudessa 25e jollekin hyvää tekevälle järjestölle. En tietenkään muista kaikkia kohteita, mutta näistä "vapaaehtoisista kirkollisveroistani" ovat hyötyneet muunmuassa saimaannorpat, sairaalaklovnit ja vapaakirkon partiolaiset. Joskus vero on mennyt järjestölle, joskus yksittäiselle ihmiselle, kohteita ei ole ollut vaikea löytää. Vuosi sitten päätin avustaa "kirkollisveroillani" ulkomailla asuvaa tuttavaperhettä, joiden toimeentulo on niukkaa ja laitoin heille joka kuukausi 25e.

Nyt olen jättänyt tuttavaperheen hetkeksi muiden avustajien varaan ja siirtynyt taas itsenäiseksi lahjoittajaksi. En etsi aktiivisesti kohteita, luotan että oikeat asiat tulevat oikeilla hetkillä vastaan. Tämän kuukauden kohde tulee olemaan SPR:n nälkäpäivä.

Pennoon tein oman kategorian hyväntekeväisyydelle. Sieltä voin seurata toteutanko suunnitelmaa vai olenko alkanut lusmuilla 
ahneuttani.

Just nyt anarkian kohteenani on Veikkaus. Kuten kerroin aiemmin, lopetin lottoamisen pari viikkoa sitten. Lottoamani summa ei ole ollut järin iso, sellanen 8-12e/kk. Se on kuitenkin melkein puolet tosta oletetusta kirkollisverostani ja nyt loppuu tämän hyväntekeväisyysjärjestön avustaminen

Eilen lompakosta putosi lattialle veikkauskortti. Tajusin että en ole vielä oikeasti eronnut veikkauksesta. Leikkelin korttini palasiksi. Tekipä hyvää. Nyt sättäilen veikkauksen asiakaspalvelijan kanssa koska haluan lopettaa pelitilini. Pelitilin lopetus onnistuu helposti Veikkauksen sivuilla chatissa.

  1. Tiina 
    Selvä juttu! Irtisanon asiakkuuden ja saat sähköpostiin vahvistuksen, kun tämä on selvä. Voisinko olla muuten avuksi?

  2. Asiakas 
    Kiitos tämä riittää. Oikein hyvää päivänjatkoa. :)

  3. Tiina 
    Kiitos yhteydenotostasi ja oikein mukavaa alkusyksyä!

tiistai 18. syyskuuta 2018

Tavoitteet

Tänään tajusin jotain toista blogia lukiessa, että mulla ei ole selkeitä tavoitteita. Että miksi säästän, mihin ja kuinka paljon. Päätin antaa itelleni aikaa tän vuoden loppuun selkeyttää tavoitteita. Neljässä kuukaudessa ehtii jo nähdä mikä voisi muodostua realistiseksi säästöposentiksi.

Näillä näkymin tavoitteita voisivat olla ainakin nämä: 

-5000e:n puskuiriahasto säästötilillä vuoden 2019 loppuun mennessä (nyt 0e)
-5000e rahastotilillä vuoden 2019 loppuun mennessä (nyt n.2600e)

Tavoitteet yhteensä vuoden 2019 loppuun mennessä 10000e joista kasassa on nyt 2600e rahastotilillä. Eli kerättävää on 7400e. Aikaa on nyt 15 kuukautta. Kuukausisäästötavoite on 493.33e/kk. 

Tämän lisäksi on kerättävä sivulle harrastusrahaa ainakin 250e/kk. Eli todellinen kuukausisäästötavoite on 750e. 750e on nettopalkastani noin 44%. Ei pitäisi olla mahdotonta. Vuokraan menee 25% palkasta. Eli kaikkeen muuhun käyttöön jää 30% palkasta eli 510 e/kk. Ihan mahdollinen tavoite.

maanantai 17. syyskuuta 2018

Veronpalautukset

Verotuspäätös tuli eilen. Koska puoliso on yrittäjä en saa koskaan tietää lopullisia verojani keväällä vaan jostain syystä niiden pitää laskea puolison verotus ensin ja sitten vasta voidaan laskea mun verotus. En käsitä, kun en nyt kuitenkaan millään tavalla ole yrityksessä mukana.

Tavallaan ihan sama. Mulla ei tule mitään vähennyksiä verotukseen, niin olen pyrkinyt siihen että veroprosentti olis mahdollisimman oikea ja usein olen loppuvuodesta korjannut sitä pienemmäksi ja näin ollen ei ole tullut sen kummemmin palautuksia kuin jäännöksiäkään. Olen pitänyt tätä silleen hyvänä systeeminä että näin mulla on koko palkka aina ollut käytössä eikä missään valtion jemmassa odottelemassa. Jos rahaa jää palkasta yli siitä voi ihan itekin säästää itelleen veronpalautuksia jos haluaa että loppuvuodesta on käytössä vähän ylimääräistä.

Noin siis sanoo järkevä ihminen. Hiiteen järkevyys. Onhan ne palautukset kivoja, vaikkei niissä mitään järkeä olekaan. Olin vuorotteluvapaalla suurimman osan vuodesta 2017 enkä tajunnut laskettaa veroprosenttia uudestaan sitä varten. Tuloni olivat yli 10 000 e pienemmät kuin normaalisti joten oli aika selvää että jotain tulee takaisin. No tulihan sitä sitten. Enemmän kuin ikinä aiemmin.

Joulukuun 11.päivä tilille paukahtaa 1714e rahaa, eli mun tapauksessa puhutaan yhdestä ylimääräisestä kuukausipalkasta. Tähän saakka suurin palautus on ollut 700e, eli nyt oli kyllä aivan liikaa. Hävettää melkein, mutta olkoon. Säästöön nämä rahat menevät omallakinn tillä eikä kulutukseen. Vuorotteluvapaalla poltin lähes kaiken varallisuuteni, koska halusin matkustaa ja harrastaa sen kerran kun oli oikeasti aikaa sellaiseen. Jos verotus olisi ollut oikein, säästöön olisi voinut jäädä enemmän, tai sitten ei. Nyt kun verottaja vähän auttoi, niin mulla yllättäen onkin kohta taas säästötilllä se tavoittelemani kahden kuukauden palkka puskurirahastona.

Pientä rahastosäästöäni en laske puskuriksi. Ne on sitä mun lisäeläkettä, eikä niihin kajota ellei ole aivan pakko. Tosin viime syksynä oli pakko, kun piti ostaa uusi harrastusväline johon meni kerralla vähän enemmän. Nyt voisi toki palauttaa sen viime vuonna nostamani osuuden takaisin sinne rahastoon, mutta ei taida tulla palautettua. :) Haluan sen puskurin säästötilille, josta sitä on tarvittaessa nopea käyttää.

 Nostin rahastosäästöäni ja nyt menee aiemman satasen sijasta 200e/kk pankkini pieniriskiseen rahastoon. Säästökorotus palauttaa vuodessa takaisin sen rahan jonka lainasin sieltä harrastamiseen. Tämä riittää mulle. Onhan kuitenkin kyse pitkän ajan säästämisestä. Jos rahaa alkaa jäädä enemmän säästöön tämän blogiprojektin ja Pennoseurannan ansiosta niin kuin toivon ja oletan, avaan jonkun toisen "eläkesäästörahaston" vaikka vuoden päästä.

lauantai 15. syyskuuta 2018

Penno


Olen vuosia yrittänyt saada jonkinlaista järjestystä elämään useammallakin elämän alueella, mutta vaikeaa on ollut. Kaikki kurinalaisuutta ja rehellisyyttä vaativat systeemit, ruokapäiväkirja tai kulujen kirjanpito esimerkiksi ovat epäonnistuneet tähän mennessä. Vihkoja on aloitettu lukuisia kertoja ja aina jotain unohtuu joko tahallaan tai vahingossa. Muutamassa päivässä into on mennyt ja sama huoleton rahan kulutus ja todellinen tietämättömyys talouden tilasta jatkuu.

Elokuussa päätin aloittaa tämän säästöprojektin ja samalla mietin hyvää systeemiä jota jaksaisin pitää pitempään kuin pari päivää. Muistelin että Martoilla on joku taulukko tähän ja olinkin jo alkamassa sen käyttäjäksi. Laitoin asiasta viestiä itseäni viisaammalle siskolleni ja hän osasi suositella mulle Pennoa. 

https://www.takuusaatio.fi/palvelumme/penno

Penno on osoittaunnut todella käteväksi systeemiksi. Se on helppo päivittää joko puhelimella tai tietokoneella heti kun ollut menoja tai tuloja. Nään koko ajan missä mennään, paljonko olen kuluttanut, paljonko voin päivässä kuluttaa, mihin rahat ovat menneet ja minkä verran on jäämässä säästöön. Ohjelma tekee myös graafisia piirroksia kulutuksesta. Näiden avulla on helppo hahmottaa millainen siivu mihinkin asioihin menee.

Olen nyt pitänyt tarkkaa kirjanpitoa menoistani elokuun lopulta saakka. Valitsin kuukausijaksoni aloituspäiväksi kuukauden 15 päivän, koska se on tilipäiväni. Koska aloitin Pennon vasta 27.8 on tässä ensimmäisessä tarkastelujaksossa joitakin epätarkuuksia 15-27.8 välisellä ajalla. Yritin selvitellä tiliotteelta menoni tolta väliltä, mutta olen käyttänyt myös käteistä niin kaikesta kulutuksesta ei ole aivan täsmällistä tietoa. Tämä ei haittaa. Kulutus on ollut nyt syyskuussa muutenkin erittäin poikkeuksellinen. Rahaa on mennyt isompiin hankintoihin, kuten pyörään, mutta toisaalta olen selvästi alkanut harkita erilaisten asioiden tarpeellisuutta ihan eri tavalla nyt kun tiedän merkitseväni kaiken ylös täsmälleen ja päivittäin.

Yritän osata siirtää graafiset kuvat ensi viikolla tänne blogiin, niin katellaan sitten yhdessä miten holtitonta tai hallittua rahankäyttö on ollut.

Penno on selvästi toimiva systeemi minulle. Tässä vielä linkki ohjevideoihin.

https://www.takuusaatio.fi/palvelumme/penno/ohjeet

Edit: Eurotarkka oli tehnyt pari päivää sitten todella kattavan selvityksen Pennon ominaisuuksista. Kannattaa käydä lukemassa se jos asia alkoi kiinnostaa. https://eurotarkka.blogspot.com/2018/09/Penno.html 

perjantai 14. syyskuuta 2018

Kuukausikatsaus 15.8-14.9

Aivan järkyttävää säätöä, mutta näyttäis siltä että onnistuin tekemään kuvakaappauksen puhelimella ja muutaman mutkan kautta Pennon grafiikka 15.8-14.9 kulutuksesta pääsee tänne blogiin näytille.

Kulutus ylitti kaikki odotukset ja ilman pieniä kirppismyyntilisätuloja oltais paukuttu reippaasti miinukselle.

Suurin kategoria on tässä jaksossa liikenne, joka selittyy uuden polkupyörän ostamisella ja auton laturin särkymisellä. Polkupyörän maksoin kokonaan itse, laturista maksoin kolmanneksen. Trafin liikennevakuutus vai mikä lieneekään oli omalta osaltani 75e Lisäksi liikenteeseen tuli pari bussimatkaa ja 47.50e polttoainekuluja.

Asuminen sisältää minun osuuteni vuokrasta ja sähkölaskusta, jota maksamme kerran kolmessa kuukaudessa.

Ostokset muodostuvat lähes kokonaan uudesta pölynimurista, joka oli pakko ostaa rikkoutuneen tilalle ja josta maksoin puolet.

Myös lahjasarake on poikkeuksellisen iso. Se sisältää tyttären synttärilahjan, kaksi pientä muuta lahjaa ja lasteni kaverin isän hautajaisten voileipäkakut. Tietyissä asioissa yhteisvastuu menee pihiyden yli ja tämä kakkuasia oli nyt sellainen.

Muuttuvat menot olivat yhteensä 1717,59e ja jakson lopun saldo 91,40e.

Veikkaanpa että seuraava kuukausikatsaus tulee olemaan vallan toisen näköinen ja aletaan viimein saada säästöönkin jotain. Toivotaan näin. 







torstai 13. syyskuuta 2018

Miten Pennon graafit sais siirrettyä tänne

Tietotekninen osaamiseni on vähän niin ja näin. Onnistuin äsken poistamaan edellisen julkaisuni Pennosta kun tein kokeiluja siitä kuinka saisin julkaistua Pennon graafeista kuvat täällä blogissa. Kokeilin parillakin epäonnistuneella keinolla ja poistin sitten näitä julkaisujani ja samalla myös vahingossa Pennoa käsittelevän postaukseni. Mut se on nyt on aika sama. Olennaista olis tietää että miten sellasia kuvakaappauksia tehdään. Pitää yrittää selvitellä.

torstai 6. syyskuuta 2018

Lopetin lottoamisen

Kuten edelliseen ostaukseen linkatussa blogissa luki, unelmat ovat siitä jänniä että ne tuntuvat parhaimmilta unelmoidessa. Kun haave on saavutettu se on siinä, tunne katoaa ja täytyy aloittaa uusi unelmointi.

Mulla on jo lapsena syntynyt vääristynyt suhde rahaan. Oltiin aika varattomia ja siitä kehittyi täysin epänormaali kateuden värittämä suhde rahaan ja rahan mahdollistamaan onnellisuuteen. Luulen että se oli parikymppisenä pahimmillaan ja on siitä pikkuhiljaa loiventunut, mutta iskee kyllä vieläkin nyt yli 50 vuotiaana takavasemmalta kimppuun jos en ole varuillani.

Kun vuonna 2012 olimme myyneet talon ulosottojen maksamista varten ja siirryimme asumaan, vuokralle elämä helpotti. Käänsimme perheensisäisen epäonnistuneen talousjärjestelmän päälaelleen. Minä otin vastuulleni laskujen maksamisen ja aloimme molemmat pärjätä omilla rahoillamme. Tämä oli paras asia mitä avioliitossamme olemme yhdessä osanneet päättää. Molemmat ovat päässet irti kroonisesta rahattomuudesta ja myös puoliso on tämän jälkeen pystynyt hoitamaan oman elämänsä asioita hyvin. Hänenkin velkalistansa lyhenee, rahapeliriippuvuus on antanut olla rauhassa jo jonkin aikaan ja yritys tuottaa toimeentulon. Kaikki siis hyvin siltä osin.

Jotenkin tohon rahasuhteen vääristymiseen liittyy ajatus onnesta. Oli rakentunut sellanen harhainen kuvitelma että kaikki olisi hyvin, huolet katoaisivat ja onnellisuus valtaisi elämän, kun vaan rahaa olisi riittävästi. Ja siihen oli kovin helppo ottaa unelmoinnin avuksi lottoaminen.

Ai että elämä olisi mutkatonta kun rahaa olisi miljoona tai mieluiten 90, mutta jotain siltä väliltäkin kyllä riittäisi. Lottovoiton jälkeen minusta tulisi hyvä ihminen joka osaisi sekä huolehtia isosta ihanasta omaisuudestaan, ei menisi sekaisin sen saamisesta, ei muuttuisi pihiksi eikä tuhlariksi, vaan sijoittelisi maltillisisesti rahojaan ja elelisi koroilla onnellista vapaata elämää. Järkyttävää harhaa joka on helppoa kuvitella niin todeksi että uskoo siihen oikeasti. Ja uskoo myös siihen että kyllä se mullekin voi tulla kun kerta muillekin, oikeastaan olen ansainnut sen koska olen kiltti ihminen ja osaisin tehdä sillä hyviä asioita ja siksi olisi viimein minun vuoroni, mieluiten jo tänä viikonloppuna. 

En ole ollut samalla tavalla peliriippuvainen kuin puolisoni, jonka pelaamisessa ei ollut mitään rajaa ja jonka vuoksi ainakin osittain yheteisen taloutemme perusteet murenivat, mutta riippuvuutta ei oikeastaan pitäisi mitata siihen kulutetun rahan määrällä, vaan enemmänkin sillä kuinka paljon se sitoo ajatuksiani. Minulla 1-3 euron vikkosijoitus sekotti päätä ihan hirveästi. Unelmointi muttuui kateudeksi ja katkeruuksi muita minua onnekkaampia kohtaan. Rakensin pilvilinnoista asioita jotka jo omistin ja joka lauantai aronnan jälkeen menetin koko omaisuuteni. Omaisuuden menettäminen kerran elmässä on iso kriisi mutta siitä voi ponnistaa uudestaan jaloilleen. Kun omaisuutensa menettää 50 kertaa vuodessa se ei enää ole kriisi vaan sairautta. Minun peliongelmassani ei ollu kyse isosta rahallisista menetyksistä, vaan siitä että ajatukseni olivat tauotta oman elämäni realismin ulkopuolella.

Hyvästi lotto ja eurojackpotti. Olitte kivoja kavereita, mutta minulla on nyt muuta tekemistä. En jaksa enää puuhailla kanssanne. Aion keskittyä unelmoimaan asioista joita minun tulotasollani on mahdollista saavuttaa. Säästelen pikkuhiljaa vanhuutta varten pienen riskin rahastoon. Harrastan kohtuudella mutta riittävästi ja hankin asioita joita tarvitsee hankkia. Tavoittelen kohtuullisuutta, uskon että kohtuullisuus antaa enemmän onnea kuin ääripäiden tavoittelu tai niiden savuttaminen. Mutta kohtuullisuuteen kaikessa on tämmösellä addiktioherkällä tyypillä vielä pitkä matka. Sitä kohti.

Kauheesti mielenkiitoisia sitaatteja

https://eurotarkka.blogspot.com/2018/09/tyylikkaan-koyhailyn-taito.html

Pakko lähtee töihin, niin en ehi tätä tarkemmin analysoimaan, mut yllä olevassa linkissä on niin hyviä ajatuksia, että pakko laittaa talteen ja palata tähän myöhemmin.

Kannattaa käydä lukemassa koko postaus, mutta en malta olla poimimatta muutamia sattuvia ajatuksia jotka tuntuvat ikään kuin keskustelevan oman elämäni ja omien kokemusteni kanssa. Joko niin että ajattelen samalla tavalla tai niin että ne yllyttävät miettimään omia heikkouksiani, kateutta vaikka, pikkuisen uudesta kulmasta.

"Kreivin mukaan oman senhetkisen tilanteen ja toivotun haavetilanteen erosta pulppuaa tyytymättömyys. Niinpä varmin keino olla jatkuvasti tyytymätön elämäänsä on lotota tai ottaa muiden elämäntyyli omaksi mittapuukseen. Aina löytyy joku rikkaampi. On opittava tuntemaan itsensä rikkaaksi kaiken sen ansiosta minkä omistaa, koska muuten on tuomittu tuntemaan itsensä ikuisesti köyhäksi kaiken sen takia, mitä ei omista."

"
Aivotutkija Wolfram Schulzin kuuluisaa apinakoetta käsitellään myös kirjassa: Apinahäkin suuaukon yläpuolelle laitettiin lamppu, joka syttyi vähän ennen kuin apinoille annettiin omenasiivuja. Lyhyessä ajassa apinat oivalsivat asian ja lampun syttyessä niiden aivot alkoivat erittää mielihyvää tuottavaa dopamiinia. Dopamiinia erittyi vain lampun syttyessä eli mielihyvän odotusvaiheessa, ei silloin kun odotukset täyttyivät ja apinat saivat omenasiivut. Professori halusi mennä kokeessa vielä pidemmällä ja vaihtoi omenasiivut rusinoiksi ja parin kerran jälkeen apinoiden aivot tuottivat vielä enemmän dopamiinia, kunnes dopamiinin taso ajan kuluessa laski samalla tasolle kuin omenaviipaleiden odotuksesta. Mielenkiintoisinta oli, kun apinoille alettiinkin antaa rusinoiden sijaan uudestaan omenanviipaleita. Dopamiinin taso laski. Ennen apinat iloitsivat omenaviipaleista vielä sadannellakin kerralla, mutta nyt ne kuittasivat ne pelkällä pettymyksellä: mitä suuremmat odotuksemme ovat, sitä vaikeampi meidät on tehdä onnelliseksi. Nautinto ei myöskään välttämättä lisää onnentunnetta, sen saa aikaan vain nautinnon odotus. Käsi ylös kuka voi tähän samaistua? Niinpä. Se uusin Samsung Galaxy X9 himottaa, mutta kun sen saa, olo ei ole sen parempi kuin ennen, kun kännykkä nyt vain on kännykkä ja aina voi tavoitella lisää. Toiveista voi siis ihan yhtä hyvin luopuakin ja tyytyä vähempään."

"
Kirjassa puhutaan myös paljon turhista tavoitteista ja päämääristä, joiden tavoittelu ei tee onnelliseksi, päin vastoin. Jos Kreivin mukaan tavoittelee jotain särmättömiä onnen kliseitä, tekee itsensä takuuvarmasti onnettomaksi, sillä todellinen köyhyys ei synny siitä, että ihmiseltä puuttuu jotain tavaraa, vaan siitä että hän tavoittelee täydellisyyttä vaikkapa terveydessä, kauneudessa tai rikkaudessa. 

Kirjan mukaan on karkeasti sanoen kaksi mahdollisuutta tulla rikkaaksi:
  1. Tekemällä töitä voidakseen täyttää kaikki toiveensa. On raadettava ja haaveiltava tavaroista joihin ei ole varaa, ja kun ne lopulta saa, ne eivät teekään onnelliseksi.
  2. Muokkaamalla toiveitaan. Rikkaaksi tulee ihminen, joka pystyy jättämään hyvästit toiveilleen."

keskiviikko 5. syyskuuta 2018


No niin. Siinä tän kuukauden säästöt. :) Nyt sattui kyllä hinta ja laatu kohdalleen.  Suositushinta tälle fillarille on 749e ja tarjouksissa sitä on ollut hintaan 650e. Nyt paikallinen pyöräkaupias selvästi halusi eroon tästä mallista ja tiputti hinnan 459 euroon. Vanha pyörä meni vaihdossa pyöräliikkeeseen, sain siitä 50e hyvitystä ja näin ollen tälle jäi hintaa 449e. Edellisellä fillarilla ajelin 11 vuotta ja nyt olis ollut edessä isompi remontti. Joten perusteltu ostos, tarpeellinen hankinta ja hienokin vielä kaiken lisäksi. :) 

Viime postauksessa mainitsemani kypärän hankinta siirtyy ensi kevääseen. Tyhjensin säästötilin pyörän ostoon ja nyt aloitellaan sitten uudestaan kasata sinne harrastusrahaa ensi kevättä varten. Kypärän makselen sitten taas näistä säästöistä aikanaan.





tiistai 4. syyskuuta 2018

Mitä sitä oikein tarvitsee.

Heti kun alkaa miettiä säästämistä nousee ikään kuin vastavoimana esiin erilaisia asioita joita pitäisi hankkia. Pölynimuri hajosi, hammasharjan laturi katosi kesälomareissulla, tekis ihan hirveesti mieli överikallista harrastuskypärää, koska..... ja pyöräkin vaatis taas takarattaiden vaihdon, että pitäiskö  ostaa jo viimein uusi fillari.

Imurin ostin eilen. En halvinta enkä kalleinta.Asetin 200 euroa ehdottomaksi kipurajaksi ja tällä kertaa se riitti. 179 eurolla löytyi sellanen peli, joka ainakin aamun koekäytössä osottautui järjettömän imeväksi ja älyttömän hiljaiseksi. Puoliso maksoi puolet imurista.

Hammasharjan laturi katosi jo heinäkuussa. Vuokrattiin kesämökki kuukaudeksi ja sillä reissulla se hävisi. Kattelin että Clas Ohlsonilla olis laturi 29,80e. Aide.fi möis samaa laturia hintaan 23.90e ja tori.fi:ssä olis käytettynä hintaan 9e+postikulut yhteensä 14.20e . Torista löytyi tarkemmalla selauksella useammaltakin myyjältä kympillä koko harja latureineen, täytyy funtsia. Tarve olis akuutti. En saa käsiharjalla hampaita puhtaaksi, mut en kyllä haluais laittaa 30 euroa laturiin. Järkyttävän hintanen.

Siitä mennäänkin sitten seuraavaan aiheeseen eli suhteellisuuteen. 30e laturista on aivan liikaa ja 300e uudesta imurista järjetön ajatus, mutta sama päivänä voin tosissani väittää tarvitsevani 600 euroa maksavan kypärän koska se saattaa olla just nyt myytävistä lajini kypäristä se kaikkein paras. Kallein se ainakin on, onko hinta täsysin suhteessa laatuun, sitä on kokeilematta vaikea sanoa eikä ko. päänsuojauslaitetta vielä kavereilta löydy, jotta voisin kokeilla ja katsoa lähemmin.

Kypärän kanssa saman hintainen (tai pikkuisen kalliimpi) olisi uusi fillari. Pyöräilen reilun 1000km kaudessa, eli aika vähän.  Pyöräily ei siis ole pääharrastukseni vaan lähinnä kulkuväline kaikkialle.  Nykyinen pyörä on 15 vuotta vanha Tunturi H 310 joka on ollut mulla käytössä 11 vuotta ja sitä ennen se oli lojunut uutena käyttämätömänä edellisen omistajan pyörävarastossa neljä vuotta. Siihen on vaihdettu takarattaita pariinkin kertaan ja nyt alkaa taas ronksua siihen malliin että ens talvena pitäis rattaat uusia. Tunturi on ollut ihan valtavan hyvä mun tarpeisiini, mutta viidessätoista vuodessa materiaalit ja tekniikat on niissäkin parantuneet. Olis kiva kun olis sellanen kepeästi rulllaava fillari vanhojen jalkojen alla.

Kumpi olis nyt sitten tärkeämpi hankinta kypärä jonka laitan päähän 50-100 kertaa vuodessa vai fillari jolla ajan sen 1000-1500 km kaudessaan. Jos ihan rehellinen olen niin pyörä olis tarpeellisempi, mut toisaalta voishan sen vielä huoltaa ja mennä vielä kauden tai pari. Uusi kypärä olis vaan niin <3 p="">
Niin että ei tästä vissiin ole tulossa mikään säästöblogi. Aika nopeasti palaa vanhat säästöt jos näitä elämisen ja liikkumisen ja harrastamisen  tavaroita pitää tähän tahtiin hankkia. Täytyy miettiä. 

sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Onnellinen päivä

Eilen oli ihan tajuttoman onnellinen päivä.

Onnellisuus on erikoinen asia. Ei tarvii olla kovin ihmeellinen päivä. Muutama hyvä kohtaaminen kavereiden kanssa, jotain omaa, jotain yhteistä puolison kanssa, liikuntaa, onnistunut harrastussuoritus. Pieniä arjen hyviä asioita, siitä se koostuu.

Eilisen onnellisuutta lisäsi etenkin se että en tehnyt pelkästään niitä asioita joita olisin itse halunnut. Kävin puolison työpaikalla jeesaamassa yhessä isommassa hommassa ja siihen meni päivästä viitisen tuntia kun laskee mukaan fillaroinnit mitkä matkoihin kului. Olisin voinut käyttä tämän ajan omaan harrastukseeni ja jossain vaiheessa se vähän harmitti, mutta jälkikäteen ajateltuna päivä oli onnellisempi kun annoin aikaani toiselle kun hän sitä tarvitsi. Palasin illalla vielä harrastamaan ja se kruunasi päivän ihanasti.

Eväshaaste onnistui. Otin eväät ja nälän tullen ne myös söin. Päivän kulutus 7e. Ostin kakkupalan brunsipöydästä ja illalla poikettiin grillille.  Täysin turhia kaloreita.Täysin turhaa rahan käyttöä. Ja silti jotenkin tarpeellista tekemään eilisestä eilisen.

lauantai 1. syyskuuta 2018

Haasteet

Tämän päivän suurin haaste on se miten saisin ohitettua seisovan pöydän. Menen paikkaan jonne voisin viedä omat eväät, mutta siellä on myös valmiiksi tehtyä hyvää ruokaa kympillä. Säästän 6-8e jos teen ite ruokani. Pienituloisen säästöt syntyy pieniä menoja karsimalla ja just näistä kutosista se säästäminen oikeasti syntyy. Tän kun osaisin oikein syvästi sisäistää. Laiskalle ja mukavuudenhakuiselle tyypille se on välillä vaikeaa.

Nyt reippaasti aamupalalle ja sitten fillarilla 12,5 km itään.

Perusjuttuja

Säästämisessä ja painonhallinnassa toimii samat säännöt. Ei pidä syödä enemmän kuin kuluttaa. :) Heh heh, taisi olla aika ontuva vertaus, mutta sitä siis tarkoitin, että jos meinaa elää onnellista ja tasapainoista elämää on paremi rakentaa kulutuksensa niin että elelee suunnilleen tulojensa mukaan.

Kun aloitin kalliin harrastuksen päätin että velkaa ei sitten tähän oteta. Jos en pysty harrastamaan rahojeni mukaisesti pidän tauon tai lopetan. Itseasiassa olin päättänyt edellisen velkaantumisen jälkeen (joka on pitkä tarina ja johtui enemmän puolison sotkuista kuin omistani) että en ota enää ikinä velkaa mihinkään. Tästä on nyt aikaa sellanen viisi ja puoli vuotta, luottotiedot on palautuneet, visakortti lojuu toimettomana piirongin laatikossa eikä velkaa ole mihinkään suuntaan yhtään. Muutamia matkoja olen tehnyt ja työntänyt rahaa harrastuksiin. Palkka on riittänyt hyvin kaikkeen mitä olen tarvinnut.

Mulla on muutamia erityisjuttuja joiden takia palkka riittää ja siitä jää yli. Lapset ovat aikuisia, en tupakoi, en käytä alkoholia, en omista autoa eikä mulla ei ole minkäänlaista intohimoa sisustamiseen, joten koti on kasattu kirppitavaroista. Näillä pääsee jo aika pitkälle. En kuitenkaan koe pihisteleväni. Olen vaan tottunut tämmöisiin asioihin ja ne sopivat hyvin tapaani olla olemassa.

Taloustilanne on tällä hetkellä helkutin hyvässä tasapainossa. Juurikaan ei ole omaisuutta, mut ei ole velkaakaan. Äärimmäisen kevyt olo. Ei omistamisen taakkaa, ei menettämisen pelkoa, eikä hirveetä ahistusta jokaisen postiluukusta tippuneen kirjeen kanssa, että kuka sieltä huutelee omiensa perään ja millä summalla.

1.9. 2018 taloustilanne on täsmälleen tämä:

Käyttötilllä on 234,29e  Tilipäivään on pari viikkoa, eikä erääntyviä laskuja ole ennen tilipäivää.
Käteistä on 154,55e
Säästötillä on 512,23e
Pankin maltillisella rahastotillä on 2712,89e 
Saamisia on puolisolta 900e, jonka lainasin hänelle pari viikkoa sitten pikavippinä pikavipin korolla :)

Rahavarat yhteensä 3613.96e (plus saamiset, jotka tulee sitten kun tulee, parin kuukauden maksuajasta sovittiin)

Taustaa

Jos viisi vuotta sitten olisin ajatellut niin kuin nyt, en taatusti olisi aloittanut kallista harrastusta heti velkaongelmista ja ulosotoista selviämisen jälkeen. Olisin alkanu säästää ja minulla olisi nyt mukava summa rahaa tilillä. Silloin en kuitenkaan vielä miettinyt sitä miten pärjään eläkkeellä vaan sitä, että elämästä puuttui hauskuutta. Koska tiesin harrastuksen tuovan sitä elämääni, päätin sijoittaa hauskuuteen enkä pankkitilille. Tämä oli hyvä valinta.

Harrastukseni (jota en nyt tässä ala avata sen tarkemmin) on sen luontoinen että alkuun pitää hankkia lukuisa määrä hintavia varusteita ja ite harrastaminenkin maksaa jonkun verran vuosittain. Laskeskelin että olen käyttänyt viimeisen viiden vuoden aikana harrastukseen suunnilleen 22 000 euroa, eli tollasen 4500e vuodessa. Paljon vai vähän, riippuu toki tuloista. Minun palkastani jonkun verran yli 20% eli aika paljon. Puolet tuosta summasta on välinekuluja joten tulevaisuudessa summa ei tule olemaan aivan yhtä paljon kun tärkeimmät varusteet on olemassa.

Harrastuksesta en ole edelleenkään aikonut säästää. Siihen tulee kulumaan kolmisen tonnia vuodessa ja koska kyseessä on kesäharrastus säästän rahat talven aikana kuukausittain erilliselle säästötillille ja makselen sitten kuluni sieltä kun niitä eteen tulee.

Muut kulutustottumukseni ovat sellaiset, että palkastani joka vaihtelee nettona 1600 ja 1800 euron välissä jää säästettävää useampia satasia joka kuukausi. Olen säästellyt pikkuhiljaa pankin vähäriskiseen rahastoon ja korottomalle säästötille mutta tällä hetkellä niillä ei ole vielä säästöjä kovin paljoa koska pidin vuorotteluvapaan ja kulutin säästöjäni sen aikana elämiseen, harrastamiseen ja matkailuun.

Nyt olis tarkoitus selvittää oikein kunnolla paljonko rahaa tulee kuukausittain, paljonko sitä menee, mihin rhat kuluu ja minkä verran jää säästettäväksi. Olen aika innoissani tästä projektista. Uskon ja toivon että lopputuos on hyvä. Ei ole tarkoitus alkaa miksikään sijoitushirmuksi, varovaisen ihmisen rahastoilla ajattelin edetä, kun ei ole tavoitteena mikään taloudellinen riipumattomuus, pelkkä eläkevuosien keventäminen vain.

Taloustilanne vuoden 2021 päätyessä

  Vuoden 2021 päättyessä rahatilanne on tämä: Nordnet: 18786e (osakkeet 15475, rahastot 932 ja tilillä 2380) Pankki 2119e Käteinen 220e  Yht...