Rappukäytävään oli ilmestynyt lappu. Naapurihuoneisto on myynnissä. Kävelin portaat ylös ja sanoin miehelle että toi 55 neliöinen kaksio olis myynnissä, ostetaanko. Mies sanoi että pitää laskea.
Löydettiin Oikotieltä hintoja joilla tästä talosta on kaksioita myyty. Näytti siltä että hinta saattais pyöriä jossain 70000 kieppeillä. Hissitön 1965 rakennettu talo. Kolmas kerros. Hyvä lasitettu parveke. Hyvä sijainti keskustan puistossa. Julkisivuremontti tehtynä, putkiremontti tekemättä.
Monella tapaa hirveän houkuttelevaa. Talo on hyvä ja erittäin rauhallinen. Nykyinen asunto on meille kahdelle aivan liian iso vuokra-asunto, johon on vaan jämähdetty lasten lähtemisen jälkeen, kun on niin hyvä talo ja loistava sijainti ja älyttömän hyvä vuokraisäntä ja se muutaminenkin on niin raisttavaa.
Mies laski nopeasti että tietenkin kannattaisi ostaa jos pelkkää rahaa ajattelee. 12 vuoden laina-ajalla se tulisi korkoineen kaikkineen halvemmaksi kuin vuokran maksaminen tästä, mutta yhtiövastiketta ei tietenkään näissä laskuissa ollut, eli ei me nyt ihan tarkkaa kuukausihintaa selville saatu.
Muttia on silti matkassa monta.
- Ollaan vanhenevia ihmisiä. Toinen on 66 -vuotias ja toinen 53. Nuoremmalla on jaloissa vaikea nivelrikko eikä ne siitä enää miksikään parane. Eli hissitön talo ja kolmas kerros, kannattaako oikeasti.
- Ollaan entisiä velkaongelmaisia joista toisella on edelleen velkoja ja toisella muutaman tonnin puskuri.. Koko summa pitäisi ottaa velkaa yhden ikääntyvän nimiin. Pystyisinkö yksin maksamaan velan jos puoliso kuolisi tai menettäisi työkykynsä.
- Vanha talo ja tekemätön putkiremontti. Eli lähivuosina tulossa helposti 20000 lisävelkaa putkiremotin takia.
Toi putkiremontti on mielestäni se ratkaisevin asia. 70 000 euron lainasta ehkä vielä selviäisin, mutta 90 000 on liikaa. Eläkeikä ehtii tulla ennen kuin olen selvinnyt velasta. Ei kannata.
Ja sitten vielä se yksi asia. Kuka vannoi ettei enää ikinä velkaa. Kenen mielestä omistamien oli älytön taakka ja vuokralaisuus vapautta.
Taidan laittaa viestiä nykyiselle vuokra-isännälle ja kysyä kiinnostaisko niitä sijoittaa tohon naapuriasuntoon. Saisivat meistä siihen hyvät vuokralaiset. :)
Fiksua pohdintaa. Sanoisin, että teidän tilanteessa ei missään nimessä hyvä ratkaisu ostaa asuntoa itselle ja tuo 20k€ on vielä aika alakanttiin oleva arvio LVIS-remontissa 55-neliöisessä kaksiossa. Itselläni on suunnilleen saman ikäinen 29,5-neliöinen sijoitusasunto, jonka ostin LVIS-rempan jälkeen velkaosuuden ollessa melkein 18 tuhatta euroa.
VastaaPoistaJust näin. Selkiyttää hirveesti tunne-elämää kun pistää tälleen paperille plussat ja miinukset. Ihmiset tekee pahoja virheitä kun päätetään isoja asioita tunteella. Olen samaa mieltä. Ei missään nimessä fiksua ostaa sitä asuntoa vaikka olishan se kiva. :)
VastaaPoistaTärkeintä on että tekee oman näköisen ratkaisun, riippumatta muiden mielipiteistä. Olen asunut elämäni aikana vuokralla, ASO-kodissa kuin omistusasunnossa, aina elämäntilanteen mukaan. Jos velka aiheuttaa huolta enemmän kuin iloa, ei se ole välttämättä hyvä ratkaisu vaikka euroissa mitattuna näyttäisi järkevältä.
VastaaPoistaPutkiremonteissa tehdään varsin usein linjasaneeraus ja kylpyhuoneremontti samaan aikaan jolloin hintaa tulee yllättävän paljon. Mainitun kokoisessa asunnossa toteutustavasta riippuen voi loppulasku olla jopa 30-40 tuhatta euroa. Kannattaa ehdottomasti perehtyä asiaan ja hankkia lisätietoa päätösten tueksi.
Hyviä pointteja olette asiaan jo saaneet. Oletteko huomoioneet, että asuntoa ostaessa tarvitsee nykyään olla omaa pääomaa myös?
VastaaPoistaItse en teidän tilanteessa lähtisi enää ottamaan lainaa, koska toinen on jo eläkeikäinen; paitsi, jos eläke on todella hyvä.
Lisäksi tuo putkiremppa on iso riski, jos hinta ei vielä ole tiedossa - ehkä asunto onkin juuri sen takia myynnissä.
Jos joskus on oikein tiukkaa, niin vuorkakämppään on käsittääkseni helpompaa saada tukea kuin omistusasuntoon.