torstai 4. lokakuuta 2018

Terveisiä äidille, osa 1

Kun äitimme kuoli kolme ja puoli vuotta sitten saimme me neljä lasta häneltä perintönä kukin reilun 19000 euroa. Äiti oli vanhan kansan nainen. Tiukkoina aikoina, joita kesti kymmeniä vuosia, hän oli oppinut tarkaksi taloudessa ja kun lapset lähtivät omilleen, rahaa alkoi jäädä säästöön, eikä sitä koskaan kulutettu. Äiti oli säästellyt 30 vuoden aikana pienestä keittiötapulaisen palkastaan ja eläkkeestään melkein 90 000 euroa. Niitä ei ollut laitettu rahastoihin eikä osakkeisiin. Siellä ne köllöttivät Osuuspankin tilillä niillä koroilla mitä 80 -luvun puolivälistä tähän päivään on maksettu.

Taitoni ja tietoni eivät riitä laskemaan mitä rahoille oikeasti olisi tapahtunut jos tämä 250e/kk olisi sijoitettu osakkeisiin tai korkorahastoihin vuodesta 1985-2015 eikä niistä oltaisi koskaan nostettu mitään. Tälle välille kun mahtuu ihanasti se 90 -luvun lama ja toki mutakin romahduksia joista mulla ei ole isompia muistikuvia, koska en ole ollut sijoittaja.

Oli miten oli, säästössä oli merkittävä summa ja se jakautui tasan meille neljälle lapselle. Alle 20 000 euron perinnöistä ei mene perintöveroa, mutta rahojen lisäksi perimme äitimme osuuden hänen ja isän yhteisestä talosta. Talo on tietenkin jakamatta vielä, koska isä asuu siellä, mutta tästä talon puolikkaasta maksoimme perintöveroa  jokainen muistaakseni jotain 700 euroa, eli äidin perinnöstä jäi jokaiselle käteen suunnilleen 18500e. Iso summa minulle jonka nettovuosipalkka on 21000euroa.

Pankkini kiinnostui välittömästi tilille tupasahtaneista rahoista ja alkoi markkinoida rahastosäästämistä. Minulla ei ollut siinä vaiheessa minkäänlaista ymmärrystä mistään rahaan liittyvästä kun juuri oli alettu selvitä itse aiheutetuista katastrofeistamme joten sijoitin rahoja kolmeen erilaiseen kohteeseen. Avasin kaksi rahastoa ja laitoin molempiin 1500 euroa. 12000 euroa sijoitin kummalliseen tuotteeseen, jossa oli mukana kolme isompaa yritystä ja muistaakseni kahden vuoden sijoituksella pystyi saamaan joko 0 koron tai 6% koron riippuen siitä miten noi firmat kehittyy sinä aikana. Tuotteessa oli se hyvä puoli että sijoitus ei voinut mennä miinukselle ja se minua siinä sitten ajatuksena houkutti ja toki se mahdollinen 6% korkokin jonka olisi saanut mikäli kaksi näistä kolmesta yrityksestä olisi ollut voitolla sijoitussopimuksen loppuessa.

Elämäntilanne menikin sitten ihan toiseen suuntaan heti alkuunsa kuin mitä oli suunniteltu ja muutaman kuukauden päästä olin henkisesti sellaisessa jamassa, että uuvuin töissä pahan päiväisesti ja oli pakko miettiä, että mitäs nyt tehdään.

Suomen hallitus oli alkanut tehdä leikkauksiaan ja vuorotteluvapaan ehtoja alettiin kiristää. Siinä kohtaa sisareni ehdotti, että mitäs jos pitäisit sellaisen pätkitellyn vuorotteluvapaan. Minä aloin neuvotella tästä vaihtoehdosta työnantajan kanssa ja työnanatajani suostui ehdotukseen. Sain yhteensä vuoden vuorotteluvapaata joka pätkittiin kolmeen osaan kahden vuoden aikana. Oikeastaan olisi pitäny jäädä sairaslomalle saman tien, mutta kitkuttelin töissä pahasti uupuneena vielä neljä kuukautta ja sitten romahdin ensimmäiselle vuorottelupätkälle joka kesälomien kanssa yhdistettynä kesti viisi kuukautta. 


Sitten oltiinkin siinä tilanteessa että milläs minä nyt sen vuorotteluni elän kun vuorottelukorvaus oli 800 euroa ja halusin lomallani myös matkustaa ja harrastaa. Ei muuta kuin pankkiin ja purkamaan tämä isomman summan sijoitussopimus. No se ei tietenkään ollut ihan yksinkertaista eikä ilmaista, joten maksoin tästä sopimuksen purkamisesta 150 euroa eli prosentin miinukselle menin tämän tappiota tuottamattoman sijoituksen kanssa. Jokainen kai maksaa oppirahansa näissäkin asioissa ja minulle se oli tämä. Ei kovin iso menetys, mutta pakko myöntää, harmitti se hetken.

Vuorotteluvapaa oli mun kohdalla paras tapa sijoittaa äitini perintö. Sanoin kaikille että olen nyt tämmöisellä ennen aikaisella eläkkeellä. Tein käsitöitä, harrastin harastustani ja muutaman matkankin onnistuin tekemään vapaiden aikana. Ensimmäinen pätkä meni kyllä pitkälti voimia kerätessä, sanoin sitä vapaaehtoiseksi sairaslomaksi, mutta kaksi seuraavaa pätkää olivat jo todella rentouttavia. Kohta on vuosi viimeisen osuuden päättymisestä ja edelleen tunnen noiden pitkien vapaiden rentouttavan vaikutuksen. Vuorotteluvapaa pelasti mielenterveyteni. Kiitos äidille siitä. 

1 kommentti:

  1. Oh my goodness! a tremendous article dude. Thank you Nevertheless I'm experiencing difficulty with ur rss . Don’t know why Unable to subscribe to it. Is there anyone getting similar rss drawback? Anybody who is aware of kindly respond. Thnkx online casino games

    VastaaPoista

Tammikuu

Joulun jälkeen päätin panna pään pensaaseen ja unohtaa Pennon rumat tilastot. Siirsin joulukuun raportointia päivän kerrallaan eteenpäin ja ...